Tähtikirjas yö verrattuna kaupungin valaistuun taivaaseen

Hukkavalo – mitä se on?

Kirkas tähtitaivas on lumoava näky, joka on inspiroinut ihmisiä kautta aikojen. Pimenevinä iltoina tähdet tulevat näkyviin kirkkaampina, ja taivaalla loistaa Linnunrata satoine miljardeine tähtineen. Kaupungeissa ja niiden läheisyydessä näkyy kuitenkin yötaivaalla vain oranssinhohtoinen kajo. Minne tähtitaivas on kadonnut?

Hukkavalo on hukkaan menevää keinovaloa, jonka seurausta on myös yötaivaan oranssi hehku. Samaa asiaa tarkoitetaan myös häiriövalolla ja valosaasteella. Kaikki valo ei tietenkään ole turhaa, ja varsinkin meillä Suomessa pimeyden lisääntyessä syksyisin hyvä valaistus piristää, luo turvaa ja lisää viihtyisyyttä. Hukkavalosta puhutaan, kun valaistus on liian voimakasta, väärään kohteeseen suunnattua tai on päällä väärään aikaan. Hyvä esimerkki ovat pallomaiset katulamput, joiden valoa karkaa taivaalle ja energiaa menee hukkaan, tai parkkipaikkojen voimakkaat valot, jotka palavat yön hiljaisimpinakin tunteina kirkkaina.

Hukkavalo

  • häikäisee ja häiritsee
  • on tarpeetonta
  • suuntautuu vääriin kohteisiin
  • tuhlaa energiaa
valaistukseen ja sen ongelmiin liittyviä termejä
Kuva: SYKE

Hukkavalolla on myös vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä luontoon. Lisäksi turha ja huonosti suunniteltu valaistus tuhlaa energiaa ja rahaa. Valaistusta suunnitellessa tulisikin kiinnittää sen toimivuuteen. Hyvin toteutettu valaistus on tehokasta ja kaunistaa ympäristöä.

Katso video hukkavalosta ja taivaan pimeydestä.

Ihminen ja valo

Vaikka yleisesti pimeyttä pidetään pulmallisena ihmisille, aiheuttaa valon paljous myös ongelmia vauraissa maissa. Kaupungeissa ei pääse pakoon keinovaloja edes öisin, ja säkkipimeää tuleekin vain laajojen sähkökatkojen aikaan. Tehokas ja tarkka valaisu lisää turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä, mutta hukkavalo – keinovalaistus väärään aikaan tai väärässä paikassa – voi aiheuttaa fyysisiä ja henkisiä terveysriskejä. Hukkavalon vaikutuksia ihmisen terveyteen on tutkittu ja sillä epäillään olevan yhteys muun muassa univaikeuksien, masennuksen, lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja syövän kaltaisiin terveysongelmiin.

Ihminen on evoluution myötä sopeutunut valoisan ja pimeän vuorotteluun. Valon määrä vaikuttaa elintoimintoihimme, aineenvaihduntaan, uneen ja mielialaan. Kaamoksen aikaan kirkasvalolamput piristävät ja voivat kohottaa mielialaa, mutta toisaalta öinen altistuminen keinovaloille häiritsee unihormoni melatoniinin tuotantoa.

Melatoniinia erittyy aivojen käpyrauhasesta pimeällä ja sen tuotanto lakkaa ihmisen altistuessa valolle. Myös ennen nukkumaanmenoa päällä olleet valot vähentävät melatoniinin tuotantoa yöllä. Erityisen haitallista on aallonpituudeltaan 460-500 nm oleva valo, eli sininen valo. Keinovalojen lisäksi tietokoneiden ja puhelimien näytöt hohkaavat sinistä valoa, ja monet viettävät hetket ennen nukkumaanmenoa puhelinta selaillen. Puhelimiin on kuitenkin olemassa sovelluksia, jotka suodattavat sinisen valon pois, ja omat lamput voi vaihtaa ”lämpimiin” valaisimiin, joiden spektrissä on punaista aallonpituutta.

Pimeällä ulkovalaistus lisää turvallisuuden tunnetta ja tekee liikkumista paikasta toiseen miellyttävämpää. Toisaalta liiallinen tai huonosti suunnattu valaistus häikäisee pimeällä kulkevaa ja aiheuttaa pimeitä katvealueita sekä suuria kontrasteja. Usein kuvitellaan, että kirkas valaistus vähentää rikollisuutta, mutta tutkimusten perusteella näin ei ole.

Valosta on meille ihmisille paljon iloa ja hyötyä, jos se on suunniteltu tarkkaan ja tehokkaasti. Suomessa talven pimeinä iltoina keinovalaistuksen avulla voi jatkaa puuhiaan, vaikka Aurinko laskeekin varhain. Myös pimeys on ihmisille tärkeää, ja sen helmassa voikin nauttia hyvistä yöunista tai kauniista tähtitaivaasta.

Luonto ja valo

Maapallolla elämä liittyy läheisesti valon ja pimeyden vuorotteleviin sykleihin. Yöaktiiviset eläimet liikkuvat pimeällä turvassa saalistajiltaan tai saalistaen itse, päiväaktiiviset lajit tarvitsevat auringonvaloa puuhiinsa. Pimeässä pärjääviä yöaktiivisia lajeja on reilusti yli puolet enemmän kuin päiväaktiivisia, eikä kaikkia lajeja ole vielä edes kartoitettu.

Ihmisten kasvava keinovalaistuksen tarve on syönyt eläimien pimeää aikaa. Vuorokaudet läpeensä kirkkaana loistavat kaupunkien, puistojen tai teiden varsien valot sekoittavat lajien normaalia vuorokausirytmiä. Eläinten ja kasvien lisääntyminen, ravinnonhankinta ja uni häiriintyvät sekä suoja saalistajilta häviää keinovalojen ja siten hukkavalon lisääntyessä ympäristössä.

Esimerkiksi muuttolintuja kuolee vuosittain Suomessa noin 100 000 yksilöä niiden törmätessä öisin valaistuihin rakennuksiin. Linnut suunnistavat muun muassa tähtien asemien avulla, joten voimakkaasti valaistuilla alueilla niiden suunnistuskyky heikkenee. Keinovalot voivat olla linnuille myös houkutusviestejä.

Kasvien kasvukausi alkaa kesän lähestyessä, kun valon määrä lisääntyy. Kasveille on evoluution myötä kehittynyt kyky käyttää valoisuuden muutoksia apuna elintoimintojen säätelyyn ja altistuminen keinovaloille pimeinä kausina voi häiritä sitä. Esimerkiksi keväällä liian varhain kasvamaan ryhtyneet kasvit eivät saa tarpeeksi vettä kylmästä maasta ja liian myöhälle syksyyn lehtiään kasvattavat puut kärsivät pakkasvaurioista.

Hukkavalolla on yllättävän pitkäkantoisiakin vaikutuksia luontoon. Kaupunkien lähellä oleviin vesistöihin karkaa valoa, joka sotkee niiden ekosysteemejä. Eläinplankton piileksii päiväsaikaan valoisalla liikkuvilta saalistajiltaan ja nousee öisin kohti pintaa laiduntamaan leviä. Keinovalojen kajastaessa öisinkin veteen ei plankton uskalla nousta pintaan, jolloin laiduntamaton levä voi runsastua. Rehevöitymisen seurauksena vesistöön voi tulla happikato, joka taas on syynä kalakuolemiin.

Hukkavalon vaikutuksia luontoon on tutkittu jo pitkään, eikä kaikkia seurauksia tunneta vieläkään. Valaistussuunnittelussa olisikin hyvä ottaa huomioon myös seuraukset elolliselle luonnolle.

Valaistus

Esimerkkejä hyvästä ja huonosta valon suuntaamisesta (animoitu gif)Ulkotilojen hyvä valaistus lisää turvallisuutta ja helpottaa liikkumista. Niin sisä- kuin ulkovalaistusta suunnitellessa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

Hyvä valaistus

  • valaisee tarvittavan alueen
  • on siellä, missä sitä tarvitaan
  • spektrissä on pidempää, punaista aallonpituutta
  • on vain niin kirkas kuin vaaditaan
  • on oikein suunnattu

Pallomaiset katuvalot ovat hyvä esimerkki huonosta valaistusratkaisusta: puolet valosta karkaa taivaalle. Myös öisin kirkkaana palavat puistojen tai parkkipaikkojen valot tuhlaavat energiaa sekä rahaa hukkavalon lisäksi. Viime vuosina onkin ollut puhetta älykkäästä valaistuksesta, joka mukautuu olosuhteisiinsa. Älykkäät katuvalot voidaan asettaa himmenemään tiettyinä yön tunteina tai kirkastumaan havaitessaan liikettä.

Ympäri Suomea on jo tehty kokeiluja älykkäillä valoilla. Puistoissa ja parkkipaikoilla valoja himmennetään yöksi. Suojateillä katuvalot reagoivat liikkeeseen ja kirkastuvat ylittäjän lähestyessä. Valtateillä valaistuksen määrä riippuu liikenteestä. Tarkoituksenmukaisella valaistuksella säästetään energiaa ja lisätään ympäristön viihtyisyyttä.

Asutuskeskuksissa häikäisy on silmiinpistävintä hukkavaloa. Taivaalta on vaikea erottaa tähtitaivaan kohteita, jos kauempanakin olevat katuvalot häikäisyllään estävät silmää sopeutumasta pimeään katsetta nostettaessa. Häikäisevä katuvalaistus on myös kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta ongelma. Oikein suunnattu ja kirkkaudeltaan sopiva katuvalaistus ehkäisee näitä ongelmia.

Suomessa katuvalaistuksessa on aiemmin käytetty natriumlamppuja, elohopealamppuja sekä metallihalidilamppuja, jotka eroavat lähinnä värintoistokyvyltään ja energiankulutukseltaan. LED-lamput lyövät nämä kaikki laudalta ja niillä voitaisiin korvata entiset katuvalot. LED-lamput ovat energiatehokkaita ja pitkäikäisiä, ja niiden kirkkautta pystytään säätämään.

LED-lampuissakin on eroja, ja yleensä käytetään sinertävää valoa lähettäviä LEDejä. Lyhytaaltoisella, sinisellä valolla on tutkittu olevan negatiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen ja ihmissilmän kykyyn sopeutua valon kirkkauden vaihteluun. Sininen valo aiheuttaa enemmän hukkavaloa häikäisemällä ja siroten voimakkaammin taivaalle.

Valaistussuunnittelussa suosittelemme valitsemaan punertavia, lämpimiä LED-valoja, joiden spektrissä on pidempää aallonpituutta ja värilämpotila on korkeintaan 3000K. Energiatehokkuuden lisäksi ”lämpimät” LEDit suojaavat ihmistä ja luontoa, ja vähentävät hukkavaloa.

Mitä voi itse tehdä?

Helpoin ja nopein tapa vaikuttaa hukkavalon määrään ruohonjuuritasolla on kiinnittää huomiota omiin valaistusratkaisuihin.

Valaistuksen suuntaus ja lamppujen malli, kirkkaus sekä värisävy ovat valintoja, joilla omakotitalossa asuvat ja pihallisen asunnon tai mökin omistajat voivat ehkäistä hukkavalon syntymistä. Jos haluttu ulkolamppu on energiatehokas, valaisee vain tarvittavan alueen ja on värisävyltään lämmin, on se hyvä valinta hukkavalon vähentämiseksi. Edellä olevassa Valaistus -osiossa kerrotaan tarkemmin, millaisia ovat hyvät valaistusratkaisut, ja niitä voi soveltaa omaan ulkovalaistukseen.

Omassa taloyhtiössä voi myös ottaa asian puheeksi. Energiahukan sivuilta saa selkeät ohjeet siitä, miten omassa taloyhtiössäsi voitaisiin vähentää energiahukkaa ja säästää siten myös rahaa.

Katso myös:

energiahukka.fi
lampputieto.fi
valaistustieto.fi
”Valosaastetta vai häiriövaloa – ja kuinka sitä voidaan vähentää?” (VALO 2/2014)
Artikkeli LEDeistä (VALO 1/2017)